Uusi, hyväksymistä vailla oleva eläinlaki ei tämän hetkisen esityksen mukaan tule tarkoittamaan riittäviä ja eläinten hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä parannuksia. Lain tulisi suojella eläimiä eikä eläintuottajia. Teoksessa Uusi eläinlaki (Kivelä et al.) on listattu tärkeimmät tarvittavat muutokset, joista suurin osa näyttää uudessa lakiesityksessä olevan unohtumassa. Hyväksyttävänä olevalla eläinlakiehdotuksella pyritään pitämään kiinni väkisin häviämässä olevista elinkeinoista kuten turkistarhaus tai sianlihan tuotanto, vaikka nyt juuri Suomella olisi erinomainen mahdollisuus olla edelläkävijä ja kasvattaa kestävää kilpailukykyään. Mikäli nyt uskaltaisimme tehdä radikaalin muutoksen ja laatia aidosti eläimiä suojelevan eläinlain, erottuisimme vastuullisena ja modernina maana.
Suomi on saanut runsaasti negatiivista julkisuutta viime vuosina turkistuotannon epäkohtien takia, ja tärkein ensi askel parempaan olisi turkistuotannon kieltäminen lyhyellä siirtymäajalla. Voisimme myös profiloitua uusien ratkaisujen tuottajina, kun eläintiloja ja turkistarhoja siirtyisi uusiin kasvinviljelyvaihtoehtoihin. Härkäpavun ja nyhtökauran kaltaisia innovaatioita on mahdollista lisätä ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen ja viennin kasvuun. Samalla olisimme esimerkkejä ilmastonmuutoksen hillitsijöinä ja kestävän ruokatuotannon toteuttajina.
%
suomalaisista haluaa tutkimusten mukaan eläimiä kohdeltavan nykyistä paremmin.
Eläintietous on tutkimusten ansiosta lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Monet eläimet ovat älykkäämpiä kuin ennen tiesimme, ja eläimillä on samanlaisia tunteita (kipu, ilo, pelko) ja tietoisuus kuten ihmisilläkin. Ihmisiä ei saa arvottaa älykkyyden mukaan, mutta eläimille yhä niin teemme, vaikka moni eläimistä on älykkyydeltään edellä mm. pikkulapsia, vanhuksia, tai kehitysvammaisia. Ihmisen arvoa ei myöskään saa mitata rahassa ja hänestä saatavana hyötynä, miksi sitten eläimen, jolla on yhtä lailla yksi ainutkertainen elämä? Eläimen itseisarvo on saatava uuteen eläinlakiin, eikä eläin saa olla enää vain omistajalleen kuuluva esine. Aikoinaan orjakauppaa koitettiin ylläpitää samoilla perusteilla, millä nyt koitamme jatkaa huonoa eläinten kohtelua. Haluaako Suomi olla tulevaisuudessakin eläinsuojelun ja eläinoikeuksien peräkylä?
Eläinlakiin tulee kirjata myös sen toteutumisen valvonta ja lain rikkomuksista seuraava sanktiointi. Eläinsuojelurikkomuksista on seurattava nykyistä huomattavasti tuntuvammat rangaistukset.
Yli 90 % suomalaisista haluaa tutkimusten mukaan eläimiä kohdeltavan nykyistä paremmin. Suurin osaa heistä ei osaa tai ehdi tai tiedä miten asiaa ajaa, esimerkiksi ottamalla yhteyttä kansanedustajiin. Silti heidän kantansa tulisi huomioida. Suomi tarvitsee nykyistä lakiehdotusta paremman eläinlain!