Hyvää joulua kaikille

Hyvää joulua kaikille

Ihana, elämyksellinen, herkkuja pursuava joulu, ilman eläinperäisiä tuotteita? Eettisesti ja ekologisesti kestävä, eläinystävällinen elämäntapa nähdään kuitenkin usein luopumisena, varsinkin näin jouluna. Elämä muuttuu kurjemmaksi, jos ei saakaan enää syödä kinkkua tai luumurahkaa, juoda kermalikööriä kahvin kera, antaa läheisille joululahjaksi nahkahansikkaita tai villaneuletta, tai matkustaa viettämään joulunaikaa etelän aurinkoon tai Lapin laskettelurinteille. Mitä jos asia ei olekaan näin yksinkertainen, jospa kestävä ja eläimiä arvostava elämänmuoto antaakin enemmän kuin ottaa?

Kinkulle löytyy lukemattomia vaihtoehtoja, kuten itsetehty tai valmiina ostettu seitanpaisti, tofukinkku, vönerrulla, tai vaikka Wellington eri täytteillä. Mitä useampi meistä luopuu kinkusta, sitä harvempi emakko joutuu makaamaan puolet elämästään liikkumisen estävässä häkissä, tai lapsina tapettavat possut kärsimään hitaan ja tuskallisen tukehtumiskuoleman hiilidioksidikaasutuksessa ennen teurastusta.

Luumurahka on helppo valmistaa ilman eläinperäisiä aineita, sillä kerman ja rahkan kasviperäisiä korvikkeita on laaja valikoima kaupan hyllyillä. Ja löytyypä sitä kermalikööriäkin vegaanisena, tai voi valmistaa vaikka Irish coffee’n samettisella kauravispillä. Näillä valinnoilla vähennetään niitä sydäntä särkeviä tilanteita, jolloin maitotilan lehmältä viedään sen oma lapsi, vasikka, kerta toisensa jälkeen, kun maito otetaan ihmisen käyttöön.

Tutkimusten mukaan vegaaninen ruokavalio säästää vuodessa 25 maaeläintä, 231 kalaa ja 137 selkärangatonta merieläintä. Jaettuna vuoden kahdellatoista kuukaudella tämä tarkoittaa, että vegaanisella ruokavaliolla säästyy 33 eläimen henki kuukaudessa verrattuna keskimääräiseen sekasyöjän ruokavalioon. Arviossa ei ole huomioitu maidontuotantoa, vaan ainoastaan lihaksi kasvatetut naudat. Myöskään munantuotannossa kuolleita ja munimiskauden päättymisen jälkeen tapettuja kanoja tai munantuotannossa tapettavia kukkotipuja ei ole otettu laskuihin mukaan. Vegaaniruokavaliota noudattavan luku on siis todellisuudessa vielä tätäkin suurempi.

Oma elämä saa kummasti uudenlaista merkitystä, kun pystyy yksinään pelkillä ruokavalinnoillaan säästämään näin monen eläimen hengen. Valinnat eivät tunnu luopumiselta, vaan ne voimaannuttavat ja antavat energiaa tehdä enemmän. Ruokavalion lisäksi kulutusvalinnat voivat muuttua eettisempään suuntaan. Nahkahansikkaita ei enää halua antaa kenellekään, ovathan ne kaikista pehmeimmät tehty abortoitujen pikkukilien nahasta. Siis vauvan ihosta. Villaneuleellekin on monia vaihtoehtoja, sillä villantuotannossa on useita epäkohtia, joissa kärsijöinä ovat lampaat. Vaikka villaa mainostettaisiin mulesing-vapaana (menetelmä, jossa lampaan peräaukon ympäriltä viilletään nahka pois, niin että syntyvään arpeen ei kasva villaa), on villan tuotannossa Suomessakin monia ongelmia. Esimerkiksi, lampaita käytetään usein syynä sudentappolupien hankkimiseen, ja viime vuosina on tullut ilmi myös useita törkeitä eläinrääkkäystapauksia suomalaisilla lammastiloilla.

Myös tekemätön matka tai tilaamaton tavara koituvat eläinten ja luonnon hyväksi. Senkään ei tarvitse olla luopumista vaan omanlaisensa ilonaihe. Eläinystävällinen ja ekologisempi elämäntapa voi antaa harvinaisia ylellisyyksiä kasvutalouden jatkuvan kilpailun, kiireen ja turhautuneisuuden väistyessä, kun tilaa saavat kiireetön yksityiselämä, luova läsnäolo ja luonnon ihmeiden tarkkailu. Oma kotipiha tai lähiluonto voi tarjota yllättäviä elämyksiä, kun avaa mielensä muiden olentojen taitojen ja kyvykkyyksien ihmettelylle.

Vegaanina säästää yhdessä kuukaudessa paitsi monen eläimen hengen, myös 39 000 litraa vettä sekä kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 525 kilometrin autolla ajamista. Lisäksi oma terveys kohenee. Vegaaniset valinnat voivat edistää myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sillä mm. YK:n mukaan kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista ihmisten nälänhädän poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Vastuulliset, eettiset ja eläinystävälliset valinnat vapauttavat ja voimaannuttavat. Voi vaikuttaa asioihin ja muuttaa maailmaa paremmaksi. Näin ollaan askeleen lähempänä joulun sanomaa, ”maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto”.

 

 

-taru

Hyvästit pikadieeteille, tervetuloa elämänmuutos

Hyvästit pikadieeteille, tervetuloa elämänmuutos

Koronavirus ohjaa tämänhetkistä yhteiskunnallista keskustelua. Se on vaikuttanut ihmisten arkeen kaikkialla maailmassa sekä myllertänyt talouden ja yritystoiminnan. Ennemmin tai myöhemmin tämä pandemia on ohi, mutta mitä sen jälkeen?

Skenaarioita on monia. Osassa ennustetaan paluuta aiempaan ja nopeaa pyrkimystä elinkeinotoiminnan elpymiseen, tuotannon käynnistymiseen ja maailmantalouden uuteen kasvuun. Osassa pohditaan muutoksen mahdollisuutta, josko eettisempi ja kestävämpi elämäntapa olisi mahdollista nyt kun olemme huomanneet voivamme tulla toimeen vähemmälläkin kuluttamisella ja matkustamisella.

 

”Vähäiselle keskustelulle on jäänyt koronaviruksen syy ja se, miten vastaavia viruksia voisimme tulevaisuudessa välttää”

 

Melko vähäiselle keskustelulle on jäänyt koronaviruksen syy ja se, miten vastaavia viruksia voisimme tulevaisuudessa välttää. Koronavirus on seurausta ihmisen ylimielisyydestä luontoa kohtaan. Sen ja monen muun viruksen samankaltaista taustaa on tuotu julkisuudessa esiin kovin vähän. Koronan, ebolan, SARSin, HIVin, lintu- ja sikainfluenssan ja monen muun eläimistä ihmisiin siirtyneen viruksen taustalla on tehoeläintuotanto sekä villieläinten tappaminen ruoaksi, lyhyesti lihansyönti. Jos villieläinten käyttöä ruoaksi ei rajoiteta rajusti, vaanii villieläintoreilla todennäköisiä tekijöitä uusiin viruksiin. Tehotuotantotilojen massiiviset eläinmäärät ahtaissa tiloissa luovat yhtä lailla puitteet uusien eläinperäisten virusten synnylle. Tähän yhdistettynä runsas antibioottien syöttäminen eläimille varmistaa entistä vastuskykyisempien taudinaiheuttajien synnyn.

Kuvat tehotuotantotiloilta ja villieläintoreilta ovat tuskin jääneet keneltäkään näkemättä. Olemme tietoisia eläintuotannon eettisistä kysymyksistä ja entistä useampi herää pohtimaan mikä oikeuttaa toisen tietoisen olennon tappamisen vain omien makuhermojen miellyttämiseksi. Tiedämme myös eläintuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksista liittyen mm. maaperän pilaantumiseen, veden saastumiseen ja metsien hakkaamiseen laidunmaiden ja rehun kasvatuksen lisäämiseksi. Lihan ja maitotuotteiden syömisen negatiiviset terveysvaikutukset ovat myös tiedossamme.

 

”Parhaimmillaan se aikaansaa elämänmuutoksen, joka vähentää eläintuotantoa ja tuottaa ruokaa ekologisemmin ja eettisemmin”

 

Eläinten hyväksikäyttö on kiihtynyt vauhdilla muutamassa vuosikymmenessä. Ilmastonmuutos ei ole saanut meitä toistaiseksi ymmärtämään eläintuotannon vähentämisen välttämättömyyttä. Koronaviruksen seuraus ei toivottavasti ole pikadieetti, joka rajoittaa kulutustamme vain hetkellisesti kriisin ajan. Parhaimmillaan se aikaansaa elämänmuutoksen, joka vähentää eläintuotantoa ja tuottaa ruokaa ekologisemmin ja eettisemmin.

Hallituksemme on lyhyessä ajassa pystynyt vaikeisiin ja nopeisiin ratkaisuihin kriisin hillitsemiseksi. Pystymme halutessamme talouden ja yhteiskunnan uudelleenjärjestelyihin myös kriisin jälkeen. Voimme edelleen vähentää liikennettä ja jatkaa etätyötä kun mahdollista. Voimme rajoittaa eläintuotantoa ja siirtää maataloustukia eläintuotannosta kasvituotantoon, tukea uusia kasviperäisiä innovaatioita ja alan tuotekehitystä, sekä kannustaa kasvisruokavalioon ja käyttää kohenevasta kansanterveydestä säästyvät varat entistä parempaan julkiseen terveydenhuoltoon.

On ymmärrettävä myös asian globaali luonne ja välttää juupas eipäs-väittelyä siitä, onko eläintuotanto Suomessa paremmalla tolalla kuin muualla. Eläintuotannon ongelmia on kaikkialla. Suomessa on aika lopettaa monessa muussa maassa jo pitkään kielletty turkistuotanto, samoin on kiellettävä julmia eläintuotannon käytänteitä kuten parsinavetat, porsitushäkit, sikojen hiilidioksiditainnutus ja kukkotipujen elävänä silppuaminen. Muistetaan myös, miten paljon meillä on eläinperäiseen ruokaan ja maitotuotteiden runsaaseen käyttöön liittyviä sairauksia ja syöpiä. Ei myöskään vähätellä mitä väliä on pienen Suomen tekemisillä, sillä suomalaisten kulutus ylittää monin verroin keskiarvon vastaten mm. 20 miljoonan intialaisen tai 40 miljoonan etiopialaisen kulutusta.

Toivottavasti hallitus jatkaa vaikeiden mutta välttämättömien päätösten tekoa myös koronakriisin jälkeen. Koronavirus on kuitenkin pientä verrattuna siihen mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, jos nyt ei toimita.

Kriisissä on aina myös mahdollisuus. On tahdon asia, tartummeko siihen.

 

-taru

 

Kuva: Oikeutta eläimille