Hyvästit pikadieeteille, tervetuloa elämänmuutos

Hyvästit pikadieeteille, tervetuloa elämänmuutos

Koronavirus ohjaa tämänhetkistä yhteiskunnallista keskustelua. Se on vaikuttanut ihmisten arkeen kaikkialla maailmassa sekä myllertänyt talouden ja yritystoiminnan. Ennemmin tai myöhemmin tämä pandemia on ohi, mutta mitä sen jälkeen?

Skenaarioita on monia. Osassa ennustetaan paluuta aiempaan ja nopeaa pyrkimystä elinkeinotoiminnan elpymiseen, tuotannon käynnistymiseen ja maailmantalouden uuteen kasvuun. Osassa pohditaan muutoksen mahdollisuutta, josko eettisempi ja kestävämpi elämäntapa olisi mahdollista nyt kun olemme huomanneet voivamme tulla toimeen vähemmälläkin kuluttamisella ja matkustamisella.

 

“Vähäiselle keskustelulle on jäänyt koronaviruksen syy ja se, miten vastaavia viruksia voisimme tulevaisuudessa välttää”

 

Melko vähäiselle keskustelulle on jäänyt koronaviruksen syy ja se, miten vastaavia viruksia voisimme tulevaisuudessa välttää. Koronavirus on seurausta ihmisen ylimielisyydestä luontoa kohtaan. Sen ja monen muun viruksen samankaltaista taustaa on tuotu julkisuudessa esiin kovin vähän. Koronan, ebolan, SARSin, HIVin, lintu- ja sikainfluenssan ja monen muun eläimistä ihmisiin siirtyneen viruksen taustalla on tehoeläintuotanto sekä villieläinten tappaminen ruoaksi, lyhyesti lihansyönti. Jos villieläinten käyttöä ruoaksi ei rajoiteta rajusti, vaanii villieläintoreilla todennäköisiä tekijöitä uusiin viruksiin. Tehotuotantotilojen massiiviset eläinmäärät ahtaissa tiloissa luovat yhtä lailla puitteet uusien eläinperäisten virusten synnylle. Tähän yhdistettynä runsas antibioottien syöttäminen eläimille varmistaa entistä vastuskykyisempien taudinaiheuttajien synnyn.

Kuvat tehotuotantotiloilta ja villieläintoreilta ovat tuskin jääneet keneltäkään näkemättä. Olemme tietoisia eläintuotannon eettisistä kysymyksistä ja entistä useampi herää pohtimaan mikä oikeuttaa toisen tietoisen olennon tappamisen vain omien makuhermojen miellyttämiseksi. Tiedämme myös eläintuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksista liittyen mm. maaperän pilaantumiseen, veden saastumiseen ja metsien hakkaamiseen laidunmaiden ja rehun kasvatuksen lisäämiseksi. Lihan ja maitotuotteiden syömisen negatiiviset terveysvaikutukset ovat myös tiedossamme.

 

“Parhaimmillaan se aikaansaa elämänmuutoksen, joka vähentää eläintuotantoa ja tuottaa ruokaa ekologisemmin ja eettisemmin”

 

Eläinten hyväksikäyttö on kiihtynyt vauhdilla muutamassa vuosikymmenessä. Ilmastonmuutos ei ole saanut meitä toistaiseksi ymmärtämään eläintuotannon vähentämisen välttämättömyyttä. Koronaviruksen seuraus ei toivottavasti ole pikadieetti, joka rajoittaa kulutustamme vain hetkellisesti kriisin ajan. Parhaimmillaan se aikaansaa elämänmuutoksen, joka vähentää eläintuotantoa ja tuottaa ruokaa ekologisemmin ja eettisemmin.

Hallituksemme on lyhyessä ajassa pystynyt vaikeisiin ja nopeisiin ratkaisuihin kriisin hillitsemiseksi. Pystymme halutessamme talouden ja yhteiskunnan uudelleenjärjestelyihin myös kriisin jälkeen. Voimme edelleen vähentää liikennettä ja jatkaa etätyötä kun mahdollista. Voimme rajoittaa eläintuotantoa ja siirtää maataloustukia eläintuotannosta kasvituotantoon, tukea uusia kasviperäisiä innovaatioita ja alan tuotekehitystä, sekä kannustaa kasvisruokavalioon ja käyttää kohenevasta kansanterveydestä säästyvät varat entistä parempaan julkiseen terveydenhuoltoon.

On ymmärrettävä myös asian globaali luonne ja välttää juupas eipäs-väittelyä siitä, onko eläintuotanto Suomessa paremmalla tolalla kuin muualla. Eläintuotannon ongelmia on kaikkialla. Suomessa on aika lopettaa monessa muussa maassa jo pitkään kielletty turkistuotanto, samoin on kiellettävä julmia eläintuotannon käytänteitä kuten parsinavetat, porsitushäkit, sikojen hiilidioksiditainnutus ja kukkotipujen elävänä silppuaminen. Muistetaan myös, miten paljon meillä on eläinperäiseen ruokaan ja maitotuotteiden runsaaseen käyttöön liittyviä sairauksia ja syöpiä. Ei myöskään vähätellä mitä väliä on pienen Suomen tekemisillä, sillä suomalaisten kulutus ylittää monin verroin keskiarvon vastaten mm. 20 miljoonan intialaisen tai 40 miljoonan etiopialaisen kulutusta.

Toivottavasti hallitus jatkaa vaikeiden mutta välttämättömien päätösten tekoa myös koronakriisin jälkeen. Koronavirus on kuitenkin pientä verrattuna siihen mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, jos nyt ei toimita.

Kriisissä on aina myös mahdollisuus. On tahdon asia, tartummeko siihen.

 

-taru

 

Kuva: Oikeutta eläimille

Kasvun aikaa

Kasvun aikaa

Ikkunalaudalla olevista ruukuista nousee ensimmäisiä vihreitä hentoja tomaatin- ja paprikantaimia. Joka vuosi se herättää ihmetystä. Luonto on nyt intensiivisesti läsnä muutoinkin. Liikenteen melua on aiempaa vähemmän ja lähellä sijaitsevalta lentokentältä ei kuulu mitään. Kuuluu vain keväistä linnunlaulua ja tuulta puiden latvoissa. On kuin ilmakin olisi helpompaa hengittää. Etätöitä riittää, mutta silti vallitsee rauhoittava kiireettömyyden tuntu.

Koronaviruksesta ei ole seurannut pelkkää pahaa. Kirjoitin aiemmin jutun siitä, miten koronaviruksen, kuten monien muiden maailmaa uhkaavien virusten, esimerkiksi HIV, SARS tai lintu- ja sikainfluenssa, taustalla on eläintuotanto ja villieläinten hyväksikäyttö. Lyhyesti siis eläintensyönti. Jos olisimme vegaaneja tai kasvissyöjiä, valtaosa pandemioista vältettäisiin. Voisimme muutenkin paremmin ja olisimme terveempiä. Ilmastonmuutoksen hillintä helpottuisi ja ympäristöongelmat vähenisivät. Eläimille aiheutetun kärsimyksen määrä vähenisi, kun valtaisaa joukkoa erilajisia eläimiä ei tarvitsisi kasvattaa ihmisten ruoaksi. Uusia sademetsiä ei tarvitsisi hakata, kun eläimille ei täytyisi kasvattaa niin paljon rehua. Lajikatoa voitaisiin estää, kun villieläinten tappaminen vähenisi.

On epärealistista odottaa eläintuotannon täydellistä loppua, vaikka sitä miten toivoo. Jo eläintuotannon vähenemisellä olisi kuitenkin suuri merkitys kaikkien edellä mainittujen hyvien asioiden etenemiseen. Kunhan villieläinten hyödyntäminen kielletään ja eläintuotantoa rajoitetaan rajusti, voidaan pienempää eläinmäärää kasvattaa ilman mittavien epidemioiden syntyä ja samalla parantaa ruoaksi kasvatettavien eläinten elinolosuhteita.

Pitemmällä aikajaksolla ihmisen kehitys edellyttää kuitenkin siirtymistä vegaaniseen maailmaan. Eettinen elämäntapa ja sosiaalinen tasa-arvo tarkoittavat kaiken elämän kunnioittamista. Ihminen ei tarvitse lihaa tai eläimistä peräisin olevia tuotteita mihinkään. Kaikilla elävillä olennoilla on itseisarvo, eli eläimen arvo ei ole riippuvainen sen arvosta ihmiselle. Jokaisella on oikeus omaan elämäänsä.

Koronavirus tarjoaa suuntaa kohti parempaa elämää. Tämä ei tarkoita myötätunnon puutetta siihen sairastuneita tai jopa menehtyneitä tai heidän läheisiään kohtaan, vaan sen huomioimista, että meillä on olemassa vaihtoehto välttää vastaavia tilanteita tulevaisuudessa. Ruokavalio on helppo keino aloittaa. Ikkunanlaudan tomaatintaimista ei ole tänään vielä apua päivällislasagnen valmistukseen. Se valmistuu kuitenkin helposti linssien, kaurakerman ja vegaanijuuston avulla, lisukkeeksi kotimaista porkkanaraastetta ja etikkakurkkuja. Eikä ketään tarvinnut satuttaa.

Pidetään huolta toisistamme. Lajista riippumatta.

 

-taru

Coronavirus, omaa syytämme?

Coronavirus, omaa syytämme?

Mitä tapahtuu varaamalleni lomamatkalle? Onko lapseni turvallista mennä kouluun? Miten pesen käteni oikeaoppisesti?

Coronaepidemia täyttää median, mutta hyvin vähän keskustellaan sen syistä. Samoin coronan yhteydestä taustalla olevaan suurempaan ongelmaan ei puhuta juuri lainkaan, saati siitä kuinka tämän yhden ainoan asian aiheuttamia lukuisia maailmanlaajuisia ongelmia voitaisiin ratkoa.

Ongelmana on ihmisten harjoittama eläintensyönti. Jos emme söisi eläimiä, ihmisillä ei olisi coronan aiheuttamaa covid19-virusta, eikä myöskään SARSia, ebolaa, sika- tai lintuinfluenssaa, hullun lehmän tautia tai HIV’iä. Kaikki nämä ovat lähtöisin lihansyönnistä tai harjoittamastamme eläintuotannosta. Coronavirus ei ole mitään uutta Suomessa, sillä naudoilla, varsinkin vasikoilla, sitä tavataan säännöllisesti ja se tarttuu helposti eläimestä toiseen etenkin huonon hoidon alentaessa vastustuskykyä. Stressi lisää sairastumista, ja stressaantuneiden eläinten heikko immuunipuolustus luo täydelliset olosuhteet viruksen kehittymiseen. Virus pystyy muuntumaan nopeasti ja siirtymään eri lajien välillä, kuten Wuhanin markkinoiden kärsivien ja sairaiden eläinten keskuudessa tapahtui.

Ilman eläintensyöntiä olisimme muutoinkin terveempiä, sillä suuri osa sydän- ja verisuonisairauksista ja syövistä on tutkitusti yhteydessä eläinperäiseen ravintoon. Myös sairauksien hoito olisi huomattavasti helpompaa ellemme söisi eläimiä. Esimerkiksi antibioottiresistenssi johtuu pitkälti eläintuotannosta, kun massiiviselle määrälle ruoaksi kasvatettavia eläimiä syötetään antibiootteja.

Eläintensyönti on taustalla maailman suurimmissa ongelmissa. Eläintuotanto on merkittävin yksittäinen tekijä, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Silti keskitymme lähinnä päästöjen rajoittamiseen, sillä eihän niin henkilökohtaiseen asiaan kuin ruoka sovi puuttua. Myös ympäristöongelmat, kuten maaperän köyhtyminen, merien happamoituminen ja sademetsien hakkaaminen liittyvät kaikki läheisesti eläintuotantoon, kun kasvavalle määrälle syötäväksi kasvatettavia eläimiä tarvitaan yhä lisää tilaa laiduntamiseen ja rehun kasvatukseen. Tästä johtuu myös monessa kehitysmaassa vallitseva nälänhätä, kun maanviljelyn tuotteet käytetään eläinten rehuksi eikä ihmisten ravinnoksi.

Luvut, jotka kertovat siitä millainen osa maailman viljelyalasta ja maatalouden tuotteista käytetään eläinten kasvatukseen ja ruokkimiseen, ovat hämmästyttäviä. Jopa yli 75 % maailman nykyisestä peltopinta-alasta voitaisiin luopua ja silti ruokkia koko maailman ihmiset, jos emme söisi eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita kuten maitovalmisteita. Siis 25 % nykyisestä peltopinta-alasta riittäisi eikä kenenkään tarvitsisi kärsiä nälkää! Yhtään sademetsää ei tarvitsisi enää hakata. Loput 75 % nykyisestä peltopinta-alasta, jota ei enää tarvittaisi, voitaisiin uudelleen metsittää, millä olisi valtava merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja lajikadon pysäyttämisessä.

Coronaepidemiassa saattaa olla hyviäkin puolia, jos se onnistuu herättämään keskustelua viruksen syistä ja taustalla olevista ongelmista, ja muuttamaan sitä kautta elintapojamme. Eläintensyönnin on aika jäädä historiaan.

-taru