Sanastoa

Veganismi

Veganismilla tarkoitetaan eläinten hyväksikäytön välttämistä. Veganismi elämäntapana kattaa paitsi ruokavalion myös muita elämän osa-alueita. Veganismi on osa nykyaikaisesta tehomaataloudesta käytävää keskustelua. Tutkimustieto eläinten kyvystä tuntea kärsimystä ja mielihyvää velvoittaa kunnioittamaan niiden elämää siinä missä ihmistenkin. Eläimellä nähdään olevan itseisarvo, joka on riippumaton sen arvosta ihmiselle.

Vegaani

Vegaani on henkilö, joka ei syö eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita, kuten lihaa, kalaa, maitotuotteita, munia tai hunajaa, eikä käytä vaatteita, joissa on käytetty eläinperäisiä ainesosia kuten nahkaa, villaa, untuvaa, turkiksia, höyheniä, untuvia tai silkkiä. Vegaani pyrkii välttämään myös tuotteita, joissa ei ole eläinperäisiä ainesosia, mutta joiden valmistusprosessissa on hyväksikäytetty eläimiä, esimerkiksi testaamalla tuotteita eläimillä. Valmistusprosesseissa saatetaan käyttää eläinperäisiä ainesosia, vaikka ei niitä lopputuotteessa olisikaan, esimerkkinä viinien kirkastamiseen käytetty veri, kala- ja luujauho.

Syitä veganismiin on monia ja harva vegaani mahtuu minkään tietyn kategorian alle. Vegaanit eivät ole yhtenäinen massa, jolla on yhtenäinen maailmankuva. Suurin yksittäinen syy veganismiin on eläinoikeuksien kunnioittaminen ja ruuantuotannon eettisyyteen liittyvät ongelmat. Myönteiset terveysvaikutukset, ekologisuus tai uskonnolliset syyt saattavat olla joillekin eläinoikeuksia tärkeämpi syy vegaanisiin valintoihin.

Jokainen vegaani joutuu pohtimaan oman vegaanisuutensa rajat. Jotkut vegaanit esimerkiksi käyttävät vaatteita, joissa on eläinperäisiä ainesosia, jos vaatteet on hankittu kirpputorien tai kierrätyksen kautta. Myös sairaudet saattavat olla este täydelliselle veganismille, sillä useimmat myynnissä olevat lääkkeet on testattu eläinkokein.

Useimmille vegaaneille elämäntapa ei tarkoitta yllämainitun kaltaista, ns. kilariveganismia, jossa käytetään loputtomasti aikaa valmistusprosessien tai E-koodien tutkimiseen, vaan pyrkimystä eläinten kärsimyksen vähentämiseen ja jokapäiväisten valintojen tekemistä tältä pohjalta. Täydellinen veganismi on nykymaailmassa mahdotonta. Eläinperäisiä ainesosia on lukemattomissa tuotteissa, eikä tuotteiden kaikkia ainesosia tai valmistusprosesseja pystytä aina jäljittämään. Eläinperäisiä ainesosia saattaa olla esimerkiksi autonrenkaissa, liimoissa ja tapettiliistereissä.

Vegetaristista eli kasvissyöjästä vegaani eroaa siinä, että vegaani jättää ruokavaliostaan myös maitotuotteet, munat ja hunajan pois.

Spesismi

Spesismillä tarkoitetaan lajiin kohdistuvaa sortoa, olentojen ja niiden oikeuksien määrittämistä sen perusteella mihin lajiin ne kuuluvat. Termi on verrattavissa rasismiin ja seksismiin. Spesismissä syrjinnän peruste on rodun tai sukupuolen sijaan laji. 

Spesimi on ihmiskeskeisen maailmankuvan tuote ja useimmat maailmanuskonnoista kannustavat spesistiseen ajatteluun. Ihminen nostetaan biologisena lajina etuoikeutettuun asemaan suhteessa muihin elollisiin. Spesismiä on sekä ihmisen kaikkia muita eläimiä kohtaan harjoittama lajisorto että jonkin eläinlajin pitäminen toista lajia moraalisesti arvokkaampana. Spesismi aiheuttaa maailmassa enemmän kärsimystä kuin yksikään muu syrjinnän muoto. 

Lihanormi

Lihanormi tarkoittaa yhteiskunnan rakenteita ja instituutioita, jotka ylläpitävät ajatusta, että eläimet ovat käytettävissä vapaasti ihmisen tuotantovälineinä, ravintona, viihdykkeinä ja asusteina. Lihansyönti on opittu tapa ja niin olennainen osa nyky-yhteiskuntaa, ettemme yleensä edes tiedosta sitä. Harva valitsee ruokavaliotaan itse, vaan pidetään normaalitilana, että ihminen syö syntymästään asti muiden lajien ruumiinosia ja -eritteitä. Tätä vahvistaa mm. liha- ja maitoteollisuuden yhteiskunnan varoin tuettu vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niiden voimakas mediapanostus. Lihanormin näkymättömyys tulee esiin myös siinä, että eläinrakkaiksi itseään kutsuvat ihmiset syövät lihaa kokematta asiassa mitään ristiriitaa. Lihanormiin perustuva yhteiskunta on eettisesti ja ekologisesti kestämätön.

Lihanormi perustuu väärille ja vanhentuneille käsityksille ihmisen ainutlaatuisuudesta.

Karnismi

Lihanormiin läheisesti liittyvä käsite on karnismi, kulttuurisidonnainen jaottelu syötäviin ja ei-syötäviin eläimiin. Se saa meidät pitämänä sianlihan syöntiä normaalina ja kauhistelemaan koirien ja kissojen käyttöä ihmisravinnoksi.

Akrasia

Koska sekä lihanormi ja karnismi ovat niin tiivis ja tiedostamaton osa kulttuurisidonnaista ja yhteiskunnan alati vahvistamaa jokapäiväistä toimintaa, jatkuu ristiriitainen ja järjenvastainen käytös yhä aikuisiällä. Ihminen jatkaa lihansyöntiä, vaikka tietää tehoeläintuotannossa elävien eläinten kärsimyksen, eläinperäisen ravinnon epäterveellisyyden, sen tuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen. Tätä järjenvastaista käytöstä kutsutaan nimellä akrasia.