Alla olevalla videolla kirmaa elämänsä ensimmäistä vapaata kevättä elävä musta Blonde d’aquita -rotuinen Poju-sonni kyyttöystäviensä Lylyn ja Urhon kanssa. Pojun elämä oli päättymässä jo ennen 1-vuotissyntymäpäivää. Suurin osa sonnivasikoista syntyy ”maidontuotannon sivutuotteina” ja ne teurastetaan 16–18kk ikäisinä. Poju syntyi pieneen, vanhaan lihakarjanavettaan ja sai onnekseen siksi viettää ensimmäiset kuukautensa emonsa kanssa.

Keväällä, kun lehmät laskettiin laitumellle, Poju jäi yksin pieneen karsinaan odottamaan syksyllä tulevaa teurasautoa. Teurasauto kävikin kerran, mutta kiireessä arka Poju ei suostunut kyytiin. Onneksi. Poju pelastettiin syntymänavetastaan ja nyt hänestä on uudessa arvostavassa loppuelämänkodissaan kasvanut itsevarma ja leikkisä nuori poika. Pojulla on iso aitaus, jossa juoksennella. Hän saa itse päättää, milloin on ulkona ja milloin sisällä. Ja milloin köllöttelee ystäviensä kanssa kylkikyljessä muhkeilla pahnoilla. On hienoa nähdä, millainen eläin sonni on kun se saa elää arvoistansa elämää. Suurin osa lajitovereista ei koskaan saa ottaa yhtäkään juoksuaskelta.

 

Harva pystyisi hyväksymään esimerkiksi maito- ja lihatuotannon, jos suostuisi ajattelemaan niitä tietoisen ja tuntevan eläinyksilön näkökulmasta.

 

Suurin osa ihmisistä vastaa kyselyissä, että he haluavat eläimiä kohdeltavan hyvin eikä eläimille saa aiheuttaa kärsimystä. Silti meillä toimii laillinen tuotantoeläintalous, jossa eläimet ovat puhtaasti ihmisen hyödykkeitä vailla muuta arvoa kuin ihmisen niistä saama taloudellinen hyöty. Sen hyväksyminen on mahdollista vain, jos sulkee silmänsä ja korvansa tosiasioilta. Täytyy sivuuttaa kaikki tutkimukset eläinten tarpeista ja älykkyydestä. Ei voi ajatella maitotaloudessa elävän lehmän kokemia toistuvia keinosiemennyksiä eikä tuskaa heti synnytyksen jälkeen pois vietävästä vasikasta.

Suomessa on yhä voimassa Eläinsuojelulaki vuodelta 1996 (uudelta nimeltään Laki eläinten hyvinvoinnista). Lain lähtökohta on eläimen suojelu ihmiseltä ja lain tarkoitus on suojata kaikkien eläinten oikeudet hyvään, lajityypilliseen elämään. Laissa sanotaan mm., että eläintenpitopaikan tulee olla riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen ja eläimen tulee saada toteuttaa sekä fysiologisia että käyttäytymistarpeitaan. Eläinsuojelulaissa eläintä kohdellaan kuitenkin hyödykkeenä ja ihmisellä on oikeus hyväksikäyttää ja tappaa eläimiä.

Eläinsuojelulaki, jonka tulisi suojata kaikkien eläinten oikeudet hyvään, lajityypilliseen elämään on monin paikoin puutteellinen. Se esimerkiksi sallii Pojun syntymänavetan kaltaisen nautojenpidon. Pojun emo Nefertiti ja navetan muut naudat viettävät suurimman osan elämästään parressa eli paikalleen päästään kiinni sidottuna. Monia tämänkaltaisia eläinoikeudellisesti kestämättömiä käytäntöjä perustellaan taloudellisilla syillä tai perinteillä. Monet kulttuurit ovat käyttäneet eläimiä hyvin kauan, mutta se ei tarkoita, että eläinten hyväksikäyttö olisi oikein tai oikeutettua.

 

Suurin puute eläinsuojelulaissa on sen valvonnan puute. Jos nykyistäkin lakia vaadittaisiin toteutettavan tiukasti, eläintuotanto olisi lopetettava. Tuotantoeläinten liikkumista, sosiaalistamista ja poikasten hoitoa ei voida nykyisessä eläintuotannossa toteuttaa.

 

Monet eläinoikeusaktivistit olivat yhteydessä hallitusneuvottelijoihin lakineuvottelujen aikana. Neuvottelijat saivat useita vetoomuksia, adresseja ja henkilökohtaisia viestejä paremman eläinlain puolesta. Hallitusneuvotteluissa lakiehdotukseen kirjattiinkin paljon selvityksiä ja lisäyksiä eläinsuojelullisista asioista. Lakiehdotuksessa puhutaan eläinten kunnioituksesta ja eläinten itseisarvosta, joka tarkoittaa sitä, että eläin on itsessään arvokas riippumatta eläimen arvosta ihmiselle. Eläinoikeusjuristit ry.:n ehdotus eläimen itseisarvon kirjaamisesta perustuslakiin sivuutettiin. Hallituksen teot ja linjaukset ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. Hallituksen uusissa linjauksissa esimerkiksi parsinavetat ovat edelleen sallittuja. Eläinsuojelulaki tai uudelta nimeltään Laki eläintenhyvinvoinnista on siis vielä pöydällä. Sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta lähtien. Lakiesitykseen voi vielä ottaa kantaa Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla. https://mmm.fi/elainsuojelulaki

Toivottavasti tämä nyt akuutti koronpandemia viimeistään avaa ihmisten silmät eläinten hyväksikäytön seurauksista myös ihmiskunnalle ja koko maapallomme elämälle. Välttääkseen vastaavat epidemiat on eläinsuhteessamme tapahduttava radikaali muutos. Muiden lajien käyttö ihmisen hyödykkeinä on sekä uhka terveydellemme että, kuten jo nyt näemme, uhka myös taloudellemme.

Poju ei onneksi tiedä, kuinka täpärällä sen elämän julma päätyminen pihviksi oli, vaan se elää täyttä elämää ja odottaa kavereineen ensimmäistä kesäänsä ulkona. Nyt on jo kevättä rinnassa ja on hauskaa leikkisästi ottaa mittaa sonnikavereista. Iso kesälaidun merenrannassa jo odottaa. Vihreä ruoho jalkojen alla tulee olemaan Pojulle taas uusi hieno kokemus uudessa elämässä ihanan nuoren perheen tiluksilla.

Kaikilla Pojuilla tulisi olla oikeus elämään, joten

Go vegan!

tarja

Lue Pojun tarina:

Poju-sonnin tarina

 

Share This