Tuotantoeläimet

Missä kohtaa historiaamme, joku keksi nimetä tietyt eläinlajit tuotantoeläimiksi? Sana tuotantoeläin on jo karmiva. Se on lajisortoa puhtaimmillaan erotellessaan muutaman eläinlajin ihmisen tuotantovälineeksi ja antaessaan ikään kuin luvan alistaa näiden eläinten koko elämän ihmisen hyödyntavoittelun käyttöön. Niiden elämän ainut arvo on kiloissa ja euroissa.

Luomuvasikkakin itkee emänsä perään

Suomessa on n. 1 miljoonaa nautaa, joista osa elää edelleen laillisesti parsinavetoissa. Ne elävät elämänsä kaulassaan kiinni kytkettyinä, eivätkä pysty edes kääntymään. Parveen kytkeminen rajoittaa paitsi lehmän liikkumista, myös sen laumaeläimelle tärkeää kanssakäymistä lajikumppanien kanssa. Laissa on säädetty, että lehmällä tulee olla 60 päivänä vuodessa ulkoilumahdollisuus. 300 päivää on pitkä aika olla parressa.

Maitotiloilla lehmän tulee poikia joka vuosi, jotta maidontuotanto on jatkuvaa. Lehmät keinosiemennetään ja vasikat, joita lehmä luontaisesti imettäisi vuoden, erotetaan emostaan yleensä heti syntymän jälkeen. Ihminen haluaa vasikalle kuuluvan maidon. Maitotilat ovat yhteydessä lihantuotantoon. Lehmät teurastetaan noin 5-vuotiaina, vaikka niiden elinikä on noin 20 vuotta. Sonnivasikat teurastetaan 1–2-vuotiaina. Suomessa teurastetaan n. 180 000 nautaa vuodessa.

Ilmastokriisiin liittyvässä maatalouskeskustelussa lihan- ja maidontuottajat ovat alkaneet puhua onnellisista lehmistä, luomutiloista ja lempeästä kuolemasta. En pysty ymmärtämään, miten lehmän elämä voi olla onnellinen, jos se keinosiemennetään säännöllisin väliajoin, sen vasikat toisensa jälkeen riistetään siltä ja lopulta, yleensä noin 5-vuotiaana, tulee teurasauto ja kuljettaa sen teurastamolle tapettavaksi. Ystäväni tokaisi osuvasti: ”Kyllä se luomuvasikkakin itkee emänsä perään”.

Porsaat tapetaan alle puolivuotiaina

Onnellisen possun lihaa on myös markkinoilla. Sikoja on älykkyydeltään perinteisesti verrattu koiriin tai 5-vuotiaisiin ihmislapsiin. Uudempien tutkimusten valossa ne saattavat olla vielä älykkäämpiä. Sikoja emme näe usein, sillä suurin osa niistä elää lyhyen elämänsä sikaloissa, joissa niiden lajityypillinen käyttäytyminen on mahdotonta. Lihan takia kasvatettavat siat elävät karsinoissa, joissa tilaa on alle neliömetri satakiloista eläintä kohti.

Useimmissa sikaloissa emakot pidetään siemennysten ja porsimisten ajan niin pienissä häkeissä, etteivät ne pysty kääntymään. Koska emakot porsivat 2–3 kertaa vuodessa, ne viettävät puolet vuodesta näissä häkeissä. Porsaat viedään teurastettavista 4,5–6 kk ikäisinä. Suomessa teurastetaan n. 2 miljoonaa sikaa vuodessa. Joissakin vapaaporsitussikaloissa siat saavat elää väljissä karsinoissa. Ne pääsevät liikkumaan vapaammin ja saavat ulkoilla halutessaan. Nekin teurastetaan muutaman kuukauden ikäisinä. Niidenkin arvo on kiloissa ja euroissa.

Vaihdoin ruokavalioni vegaaniseksi näistä ja muista eläinoikeudellisista syistä. En halua olla osa tuotantoeläimiä alistavaa, nöyryyttävää ja hyväksikäyttävää koneistoa. Counting animals -sivuston laskelmien perusteella kasvissyönti pelastaa 33 eläintä kuukaudessa verrattuna keskimääräiseen sekasyöjään. Syyllisyys vähenee edes hiukan.                                                    

 

tarja

Share This