Voiko olla mitään suloisempaa kuin kissanpennut. Ei voi. Meille muutti pariviikkoa sitten kaksi maailman suloisinta arkaa pikkukisua, Otto ja Helmi. He tulivat Hämeenlinnalaisesta Kissakoti Kattilasta. Otto ja Helmi pelastettiin emonsa ja kahden sisaruksensa kanssa maatilalta, melko karuista olosuhteista, sinne tehdyn eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä.
Suomessa ei ole villikissoja. On ihmisen hylkäämiä kissoja ja niiden jälkeläisiä.
Vapaana elävät leikkaamattomat ja hallitsemattomasti lisääntyvät kissat ovat iso ongelma. Kissa voi saada jopa neljä poikuetta vuodessa ja osa ulos syntyneistä pennuista selviää ja synnyttää lisää pentuja. Lauma saattaa kasvaa hyvin nopeasti hallitsemattoman suureksi populaatioksi.
Melko yleinen ajatus on, että vapaa kissa on onnellinen. Ainahan maalla on ollut kissoja vapaana. Kissa ei kuitenkaan pärjää omillaan luonnossa. Kissojen heitteillejätöt aiheuttavat valtavaa kärsimystä. Vapaana eläessään kissat kärsivät usein nälästä, sairauksista ja stressistä. Villiintyneissä kissalaumoissa eli kissapopulaatioissa saattaa olla sisäsiittoisia, kehityshäiriöisiä, parantumattomasti sairaita ja nälkiintyneitä pentuja. Näiden kissojen kohtalo on armoton. Osa terveistäkin kuolee pakkasten tultua kylmyyteen ja nälkään. Tai peto vie. Tai ilkeä ihminen pahoinpitelee.
Kissojen arvostus on moniin muihin lemmikkieläimiin verrattuna erittäin huono. Kuka tahansa saa kissan helposti. Ja yhtä helppo kissa tuntuu olevan myös hylätä. Jos navetan hiirikissan vie kettu, otetaan uusi sen kummemmin asiasta melua pitämättä mutta jos susi syö koiran, siitä kirjoitetaan lehdissä. Kissaa pidetään helppona lemmikkinä jolla on yhdeksän henkeä eli se pärjää omillaan ilman hoitoa ja huolenpitoa. Koiria tai hevosia ei jätetä ulos pärjäämään omillaan.
Vuosittain Suomessa hylätään noin 20 000 kissaa
Niistä osa saadaan eläinsuojeluyhdistysten ja muiden alan toimijoiden avustuksella pelastettua. Yhdistyksissä toimii valtava vapaaehtoisten joukko. Vapaaehtoiset käyvät loukuttamassa kissoja ja toimittavat ne turvaan löytöeläinkoteihin.
Löytöeläinkodeissa kissat hoidetaan, mikäli vain mahdollista, kuntoon. Heidät madotetaa, rokotetaan ja sirutetaan. Jos kyseessä on arka tai jo villiintyneempi yksilö, löytöeläinkodeissa aloitetaan kesyttäminen eli ihmiseen ja ihmisen käsittelyyn totuttaminen. Päämääränä on löytää jokaiselle kissalle oma, loppuelämänkoti. On tärkeää, että kotiehdokkaat arvioidaan tarkoin.
Koronakaranteeni on aiheuttanut ennennäkemättömän lemmikkibuumin. Eläinsuojeluyhdistyksille on tullut valtava määrä hakemuksia. Lemmikin hankintaan ei pitäisi ryhtyä harkitsematta asiaa tarkasti. Eläimen omistaminen merkitsee suurta vastuuta. Lemmikkiin ja sen hoitoon on sitouduttava koko lemmikin eliniäksi. Kissat elävät 15-20 vuotta ja niistä on huolehdittava myös koronatilanteen helpotuttua ja vaikka oma eläntilanne muuttuisi. On varauduttava myös kustannuksiin, joita kissasta sen elinaikana tulee.
Suomen eläinsuojelu SEYllä on meneillään Kissakriisi-kampanja
SEY:n sivuilla voi allekirjoittaa vetoomuksen kissakriisin ratkaisemiseksi lainsäädännönkeinoin. Vetoomuksessa vaaditaan kaikkien kissojen tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä, kaikkien vapaana ulkoilevien kissojen leikkauttamista ja lemmikkieläinten rajoittamattoman lisääntymisen säätämistä lainvastaiseksi. Sivuilla voi myös tehdä lahjoituksen, jolla autetaan kissakriisin ratkaisemisessa. SEY.n sivuille pääset tästä: https://sey.fi/kissakriisi/
Kun katson noita kahta pientä kissanpoikasta, jotka Kissakoti Kattilan toimesta saatiin pelastettua, en voi samalla olla ajattelematta niitä lukemattomia muita, jotka elävät juuri nyt ulkona kylmissään, nälissään ja peloissaan. Millainen elämä niillä on edessään.
Jokaisen populaatiokissankin elämä on ainutkertainen. Villiintyneet kissat ovat ihmisen aikaansaannosta, joko ihmisen hylkäämiä tai ihmisen hylkäämien kissojen jälkeläisiä. Vastuu kissakriisistä on ihmisellä.
tarja