Mitä tapahtuu varaamalleni lomamatkalle? Onko lapseni turvallista mennä kouluun? Miten pesen käteni oikeaoppisesti?
Coronaepidemia täyttää median, mutta hyvin vähän keskustellaan sen syistä. Samoin coronan yhteydestä taustalla olevaan suurempaan ongelmaan ei puhuta juuri lainkaan, saati siitä kuinka tämän yhden ainoan asian aiheuttamia lukuisia maailmanlaajuisia ongelmia voitaisiin ratkoa.
Ongelmana on ihmisten harjoittama eläintensyönti. Jos emme söisi eläimiä, ihmisillä ei olisi coronan aiheuttamaa covid19-virusta, eikä myöskään SARSia, ebolaa, sika- tai lintuinfluenssaa, hullun lehmän tautia tai HIV’iä. Kaikki nämä ovat lähtöisin lihansyönnistä tai harjoittamastamme eläintuotannosta. Coronavirus ei ole mitään uutta Suomessa, sillä naudoilla, varsinkin vasikoilla, sitä tavataan säännöllisesti ja se tarttuu helposti eläimestä toiseen etenkin huonon hoidon alentaessa vastustuskykyä. Stressi lisää sairastumista, ja stressaantuneiden eläinten heikko immuunipuolustus luo täydelliset olosuhteet viruksen kehittymiseen. Virus pystyy muuntumaan nopeasti ja siirtymään eri lajien välillä, kuten Wuhanin markkinoiden kärsivien ja sairaiden eläinten keskuudessa tapahtui.
Ilman eläintensyöntiä olisimme muutoinkin terveempiä, sillä suuri osa sydän- ja verisuonisairauksista ja syövistä on tutkitusti yhteydessä eläinperäiseen ravintoon. Myös sairauksien hoito olisi huomattavasti helpompaa ellemme söisi eläimiä. Esimerkiksi antibioottiresistenssi johtuu pitkälti eläintuotannosta, kun massiiviselle määrälle ruoaksi kasvatettavia eläimiä syötetään antibiootteja.
Eläintensyönti on taustalla maailman suurimmissa ongelmissa. Eläintuotanto on merkittävin yksittäinen tekijä, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Silti keskitymme lähinnä päästöjen rajoittamiseen, sillä eihän niin henkilökohtaiseen asiaan kuin ruoka sovi puuttua. Myös ympäristöongelmat, kuten maaperän köyhtyminen, merien happamoituminen ja sademetsien hakkaaminen liittyvät kaikki läheisesti eläintuotantoon, kun kasvavalle määrälle syötäväksi kasvatettavia eläimiä tarvitaan yhä lisää tilaa laiduntamiseen ja rehun kasvatukseen. Tästä johtuu myös monessa kehitysmaassa vallitseva nälänhätä, kun maanviljelyn tuotteet käytetään eläinten rehuksi eikä ihmisten ravinnoksi.
Luvut, jotka kertovat siitä millainen osa maailman viljelyalasta ja maatalouden tuotteista käytetään eläinten kasvatukseen ja ruokkimiseen, ovat hämmästyttäviä. Jopa yli 75 % maailman nykyisestä peltopinta-alasta voitaisiin luopua ja silti ruokkia koko maailman ihmiset, jos emme söisi eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita kuten maitovalmisteita. Siis 25 % nykyisestä peltopinta-alasta riittäisi eikä kenenkään tarvitsisi kärsiä nälkää! Yhtään sademetsää ei tarvitsisi enää hakata. Loput 75 % nykyisestä peltopinta-alasta, jota ei enää tarvittaisi, voitaisiin uudelleen metsittää, millä olisi valtava merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja lajikadon pysäyttämisessä.
Coronaepidemiassa saattaa olla hyviäkin puolia, jos se onnistuu herättämään keskustelua viruksen syistä ja taustalla olevista ongelmista, ja muuttamaan sitä kautta elintapojamme. Eläintensyönnin on aika jäädä historiaan.
-taru